sunnuntai 27. syyskuuta 2015

kuisti241 seuraa aitiopaikalta artesaaniopintojeni edistymistä 2015 - 2017 Loimaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa



vk 33: 12 - 14 elokuuta

Helteestä huolimatta aloitin 12 elokuuta 2015 jo pitkään haaveilemani tekstiiliartesaaniopinnot Loimaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Olin ehtinyt lomailla kolmisen viikkoa sitä ennen ja kerätä inspiraatiota mm. seuraamalla hienoa auringon nousua veljeni mökillä juuri ennen elokuun helteiden alkua. Vierailin lomalla myös Taidekeskus Salmelassa ja ihastuin Helena Vaarin taidokkaisiin tekstiilitöihin, jotka eivät juuri eroa taidemaalauksesta.



Auringon nousun värejä vastarannalla heinäkuussa 2015

Luonnon omat värit eivät riitele
Helena Vaarin tekstiilikirjontaa


Hakeuduin näihin opintoihin siksi, että haluan oppia uusia käsityötekniikoita, oppia käyttämään värejä nykyistä paremmin ja tehdä käsillä kaikkea kaunista ympärilleni. Opinnot kestävät minun osaltani noin kaksi vuotta ja tavoitteena on tekstiiliartesaanin tutkinto, jonka aion suorittaa näyttötutkintona. Näytöt pitää suorittaa hyväksytysti seuraavista aiheista: Tuotteen valmistaminen, esim. tilaustyön valmistaminen ja yritystoiminnan suunnittelu, asiakaslähtöinen valmistaminen sekä kulttuurin soveltaminen käsityöhön. Tämänhetkisessä opetussuunnitelassa on neljä näyttöä ja ne kaikki liittyvät kutomiseen.

Muodostamme kurssikavereideni kanssa hyvin tiiviin porukan, joka auttaa toisiaan tarvittaessa ja puhaltaa yhteen hiileen. Olemme varsin eri-ikäisiä, joka on pelkästään rikkaus. Iästä riippumatta annamme ja saamme hyödyllistä palautetta ujostelematta.

Ensimmäiset päivät tutustuimme opettajiin, muihin oppilaisiin sekä koulun tiloihin. Olipa elämys nähdä niin valtava määrä kangaspuita, joiden osia en tunne, saati että olisin joskus kutonut. Ei ollut moni muukaan, joten toivoa on.

Pääsimme heti torstaina tammikuussa 2015 aloittaneiden opiskelijoiden johdolla tutustumaan Loimaan käsityö- ja askarteluliikkeisiin sekä kirpputoreihin tietenkin. Kävimme mm. Kangas-Peikossa, Normalossa, Nyytissä, Vanhassa Elmiirassa, Artemiinassa, kirpputori Helmissä ja kirpputori Säästöpossussa. Tutustuminen oli varsinainen tehoisku, eikä noihin kauppoihin välttämättä itse olisi heti keksinyt mennä. Samalla kävimme kaffella ja leivokssella näiden mukavien "isosten" kanssa ja rupattelimme niitä näitä.

Perjantaina opiskelu jatkui tekstiililuokassa tuotteen valmistuksen tunneilla ja aloimme jo miettiä ensimmäisten kudontakokeilujen materiaaleja ja malleja. Tulemme täyttämään jokaisesta työstä työkortin, johon merkitään raaka-aineiden nimet, menekit ja työohje (luonti, niisintä, sidonta ja poljenta).















Projektihuone eli kutomisluokka

Asustelen viikot yhdessä Suomen kauneimmista kylistä, eli Hirvikoskella, mistä ei uintipaikkaa löydy. Vietin ensimmäisen viikonlopunkin täällä, ja hellettä riitti, joten piti suunnistaa vähän kauemmaksi eli Säkylän Pyhäjärvelle uimaan.

 Tätä ennen olen ehtinyt asua kahdessa vähän isommassa kaupungissa, joten minulle on harvinaista herkkua nähdä joka aamu ajaessani kouluun ohitse vilisevät viljapellot  ruuhkien sijaan.




Ikkunastani avautuvaa puistonäkymää

Kanta-Loimaan kunnantalo vuodelta 1928
Kanta-Loimaan kirkon torni vuodelta 1873










































vk 34: 17 - 21 elokuuta


Tämä viikko alkoi väriopilla yhdessä sisustajakoulutuksen aloittaneiden kanssa. Teimme ensimmäiset väriopin tehtävät: Valitsimme lankakeristä itselle mieleisen värin sekä siihen kolme muuta mieleistä/sopivaa väriä. Valitsin tarkoituksella itseäni haastaen outoja värejä: ihon värin, valkoisen, viininpunaisen ja mustan.Sitten yritimme sekoittaa vesivärien perusväreistä nämä valitsemamme värit, mikä oli yllättävän vaikeaa. Teimme myös kaikki yhdessä lankakeristä hauskan väriympyrän, joka meni lähes nappiin värien järjestyksen osalta.


Valitut värit ja lankanäytteet


Tiistaina tutustuimme nukkenäyttelyyn Loimaan kotiseutumuseossa Hirvikoskella.

Yli 100 vuotta vanha Tiina-nukke
Pellavaa museon seinällä. Näyttää hiuksilta...
Vanha peitto

Tuotteen valmistuksessa aloittelimme ensimmäiset kokeilut. Valitsin malliksi pohjalaisen kilpikankaan, joka ei ehkä ole ihan helpoimmasta päästä kokemattomalle. Sekä kude että loimi olivat yksisäikeistä Virtain villaa, joka pyrki katkeilemaan helposti kokemattomissa käsissä. Sain kutoa myös kurssikavereiden pellavaloimiin ja puuvillaloimiin. Alusta saakka olemme laskeneet kuteen ja loimen menekkilaskuja.

Tiistaista lähtien opiskelimme aamupäivät sidosoppia, joka ei kyllä ihan ensi istumalta auennut.Kiva viikko oli, hieman vaivaa tuo sidosopin logiikka sekä se, että muistaako seuraavassa kankaan rakennuksessa ollenkaan, kuinka tehdään niisintä ja sidonta.

vk 35: 24 - 28 elokuuta


Väriopissa tehtävänä oli saada aikaiseksi 10 kpl kolmen värin yhdistelmää, joissa jokaisessa yksi väreistä toimi tehostevärinä, kuviona esim. kahvikuppi ja sen korvan aukossa tehosteväri. Eikun Prismaan ostamaan värillisiä kartonkisivuja. Kuviona minulla oli Eero Aarnion juttujakkaran muotoinen fiktiivinen esine ja sen pehmusteessa tehosteväri. Oli kiva kokeilla outojakin värejä, jotka sitten toimivat yllättävän hyvin yhdessä.


"Juttujakkarat"




Sidosopista oli myös kotitehtäviä, joissa oli joitakin virheitä, eli pitää malttaa laskea jokainen sidonnan ruutu erikseen, ei ole siis esim. peilikuva!!

Tuotteen valmistuksesta opittiin koko ajan lisää ja erityisesti pitää muistaa kiinnittää kankaan reunoihin huomiota, ettei jää rumia lankalenkkejä näkyviin värin vaihtuessa. Loimen ja kuteen menekkilaskut sentään olivat tällä kertaa oikein.

vk 36: 31 elokuuta - 4 syyskuuta


Väriopin tunneilla kirjauduimme Pinterestiin, valitsimme suosikkivärin ja etsimme 10 kpl tekstiileihin liittyviä kuvia, joissa ko väri esiintyy. Lisäksi DIY 10 kpl, kaikki valinnat piti perustella. Valitsin vadelmanpunaisen, sitten oranssin, mutta lopulta päädyin harmaaseen. Kaikkien valinnat oli määrä käydä läpi seuraavalla viikolla.

Aikaisin maanantai-aamuna palautin auringonoton lomassa (helle siis jatkuu yhä) tekemäni sidosopin aika haasteellisen tehtävän hieman epävarmana, olikohan oikein. Minusta alkoi tuntua siltä, että viime hetkellä oivalsin sidosopin jujun sittenkin. (Myöhemmin selvisi, että olin ratkaissut tehtävän täysin oikein!).

Tuotteen valmistuksen opettaja oli aiemmin kysynyt, haluaako joku tehdä täkänää valmiisiin loimiin, jotka olivat puissa tammikuussa aloittaneiden jäljiltä. Ilmoittauduin mukaan olemattomista tiedoistani ja olemattomasta osaamisestani huolimatta. Piirsimme ruutupaperille haluamamme kuvion, jonka sitten kudoimme täkänään. Muistin, että olin vuosia sitten neulonut koirien kuvia villasukkiin ja päätin käyttää sitä kuviota.

Kävi niin, että aina kun opettaja oli vieressä, täkänän kutominen sujui, mutta kun jäin yksin, kutominen tökki pahasti. Siinä eivät mitkään alan opukset tai poljentaohjeet auttaneet. Epätoivoissani yritin löytää tietoa jopa youtubesta siinä onnistumatta. Vasta muutamaa viikkoa myöhemmin keksin kirjoittaa itselleni hyvin yksityiskohtaisen ohjeen omin sanoin ja johan onnistui kutominen.


Täkänäharjoittelua valmiisiin loimiin

Keskiviikkona meillä oli uusien sisustajaopiskelijoiden kanssa ryhmäytymispäivä Loimaan veteraanimajalla. Keskustelimme visiosta, missiosta ja arvoista sekä saimme tietopaketin osuuskunta Kukapan toiminnasta. Kivaa oli muihin opiskelijoihin tutustuminen ja kuunnella kertomuksia siitä, miksi itsekukin on päätynyt opiskelemaan artesaaniksi.

Torstaina oli ensimmäinen materiaaliopin tunti ja saimme tehtäväksi kerätä kasveja (5 kpl/hlö) 17-18 syyskuuta tapahtuvaa kasvivärjäystä varten. Sekä valmistautua 28.9. paneelikeskusteluun materiaaleja koskien. Minulle osui arvonnassa kameli, alpakka ja laama.

vk 37: 7 - 11 syyskuuta


Väriopin tunneilla kävimme läpi jokaisen Pinterest värivalinnat ja perustelut. Oli todella antoisa tilaisuus ja sain muiden esityksistä monta värivinkkiä sisustukseen niin mökillä kuin opiskelija-asunnossani.

Tuotteen valmistuksessa saimme jatkaa vielä ensimmäisen kokeilun loppuun, jos loimea riitti. Olin kutonut alun farkunsinisellä harmaa-luonnon musta -loimeen ja jatkoin punaisella loppuun saakka. Kuvassa (alla) valmiit kilpikankaani. 

Pääsimme myös miettimään jo seuraavaa työtä, joka olisi villaa ja voisi olla myös asiakastyö. Ensin pitää kylläkin tehdä testaus kuudella 25 cm x 25 cm palasella. Menin taas valitsemaan vasta-alkajalle hiukan liian haasteellisen työn: "kuplashaalin" (bubblig sjal /Vävmagasinet), jossa villakudokseen muodostetaan kuplia sopivalla käsittelyllä. Villa-lycra lankaa käytetään villalangan lisäksi sekä kuteena, että loimena. Lycran muodostama nasta kutistuu ja vetää villakudoksen kuplalle. Saa nähdä. Koululta löytyi vain puuvilla-lycra lankaa, samoin Normalosta (väärä väri). 

Kyselin lankaa joka paikasta ja netistäkin, mutta tuloksetta. Ilmeisesti lopullinen työkin tulee olemaan villa + puuvilla-lycra. Pitää katsoa, mitä testipalojen lämminvesikäsittely tuo tullessaan: tuleeko kuplia vai ei?

Joka tapauksessa kuplashaalikokeilun loimien luominen ja kankaan rakennus kesti useita tunteja. Muut oppilaat ja opettaja vetivät torstaina apunani loimilangat ja vastaanhangoittelevan lycran sen verran suoraan, että perjantaina saatoin aloittaa pirtaan pistelyn.



Ensimmäiset kilpikankaani

vk 38: 14 - 18 syyskuuta


Väriopissa otimme talteen luontokappaleiden värisävyjä. Itselläni oli soramaahan pudonnut omena, josta löysin 18 sävyä.


Sorapinnalle pudonneen omenan värisävyt



Tuotteen valmistuksessa pääsin vihdoin kutomaan kuplashaalin testipaloja, ihanaa. Kutominen on todella kuin palkinto moneen kertaan korjattujen sidontojen ja virheelisten niisintöjen korjausten jälkeen. Onneksi en vielä tiennyt, että tulisin taistelemaan katkenneiden lycra-lankojen kanssa koko kutomisen ajan. Onneksi loimi on vain 210 cm pitkä...














Kuplashaalikokeiluni ja kurssikaverin
kynnet, eikö sovikin hyvin yhteen!























Meillä oli yhteensä koko joukko kasveja värjäystä varten, syksystä huolimatta. Olin kerännyt kielon lehtiä ja pietaryrin kukintoja, joista molemmista sai kellertäviä sävyjä (kuvassa oikealla). Värjättävä lanka oli luonnonvalkeaa tai harmaata. Värjäsimme myös lupiinin kukilla (sinistä), tarhakäenkaalilla (sinistä), marja-aronialla (liilaa), tatilla (ruskeaa), samettijalalla (sieni, vihertävää) ja krappijuurella (oranssia). Kivaa ja hikistä puuhaa oli. Taidanpa jatkaa tätä omin päin viimeistään ensi keväänä, kun kasvukausi alkaa.

vk 39: 21 - 25 syyskuuta


Väriopin tunnilla yritimme tehdä blogia, mutta harva onnistui ilmeisten teknisten ongelmien takia, joten suurin osa yrittää jatkaa blogin tekoa kotikoneiltaan.

Materiaaliopin tunneilla viimeistelimme edellisen viikon värjäyksiä, teimme mäskeistä väripastoja ja taiteilimme kuvioita puuvillakankaille.

Tiistain materiaaliopin tunneilla pääsimme tutustumaan keväällä aloittaneiden kilpailutöihin ja voi sitä osaamista ja idearikkautta! Tulisipa meistäkin yhtä hyviä. Olivat käyttäneet todella mielenkiintoisia materiaaleja ja tekniikoita: metallilankaa, lasia, loimen maalausta, pohjalaista juoksupujotusta...

Tuotesuunnittelun oppitunnit alkoivat ja saimme kuulla, että toisen periodin oppiaineet ovat mm. visuaalinen ilmaisu, sidosoppi, dokumentointi sekä tuotesuunnittelu tila huomioiden.Ensimmäinen tehtävämme oli erilaisten raitasommitelmien piirtäminen. Näistä luonnoksista valittiin luukuttamalla mielestämme 6 parasta, jotka piirrettiin puhtaaksi 12 x 12 kokoon. . Näistä valittiin yksi mieluisin, josta piirrettiin neljä värivaihtoehtoa: mieluisin, en ikinä tekisi, varmnasti kaupaksi menevä ja jollekin ystävälle sopiva. Ohessa muutamia hahmotelmia. 

Minusta musta-valko-harmaa -sävyiset menevät aina parhaiten kaupaksi, mutta voin tietysti olla väärässä ja mieli voi muuttua tulevan kahden vuoden aikana. Tehtävä jatkuu ensi viikolla.